maanantai 3. syyskuuta 2012

Haltialan kukkaloistoa




Silmäni lepää Haltialan kukkapelloilla. (myös viljapelloilla  sekä kuolleiden auringon kukkien pellolla) Saan virtaa ja energiaa väreistä, aidosta kauneudesta. Luonnon kauneus on huikeaa! Siihen ei vaan kyllästy koskaan. Ehkä minussa elää hitunen hippiverta, kukkaistyttöä, joka voisi kirmata onnellisena kukkapellolla.

3 kommenttia:

  1. Oi, kukkapeltoja! Täällä päin ei tuollaisia ihanuuksia näy...

    VastaaPoista
  2. Upeita värejä tosiaan! Ajatus hippitytöstä kukkapellolla kirmaamassa hymyilyttää ja kuulostaa niin ihanan huolettomalta... Ei muuta kuin kukka korvan taakse ja menoksi :)
    Blogissani on sinulle tunnustus, mikäli haluat käydä ottamassa. Kiitokset kauniista kuvistasi ja aurinkoisia syyspäiviä!

    VastaaPoista
  3. Marru, ai eikö kukkapeltoja ole joka paikkakunnalla?!..Voih..

    Kiitos Tärähtäneelle kaikista noista ihanista sanoista! Olet ihana :)! Juu ajatus hippitytöstä kuulostaakin ihanalta, mutta minusta puskee liian vahvasti myös tuo hitsin terapeutti aina esiin..joten tuo täysi kepeys ei ihan onnistu..höh ;). Ja Kiitos kovasti tunnustuksesta blogiani kohtaan!! :) Sinulla on todella upeita kuvia blogissasi! :) Seuraillaan siis!

    VastaaPoista